Geriatrian emeritusprofessori ja Esperi Caren ulkoista laaturyhmää johtava Jaakko Valvanne nosti HS:n haastattelussa (30.12.) johtamisen ja esimiestyön vanhustenhoidon tärkeimmiksi kehityskohteiksi – jopa henkilöstömitoituksen parantamisen edelle. Valvanteen mukaan pienelläkin henkilöstömäärällä saadaan aikaan hyvää hoivaa, kunhan johtaminen on kunnossa.
Yksittäistapauksissa väite pitänee paikkansa. Taitavinkaan esimiestyö ei silti ratkaise vanhustyön nykyisiä ongelmia, jotka uhkaavat useiden vanhusten perusoikeuksien toteutumista. Siksi johtamisen kehittämisessä kannattaa olla realistinen.
Realismiin kannustaa historia, sillä vanhustyön johtaminen ei ole kehityskohteena uusi. Vanhustyötä koskeva poliittinen keskustelu on korostanut johtamisen tärkeyttä vähintään 1990-luvulta lähtien. Kun eduskunta vuonna 2012 päätti, ettei vanhuspalvelulakiin kirjata sitovaa hoitajamitoitusta, oli päätöksen keskeisenä perusteena väite, ettei hoivan laatu riipu henkilöstömäärästä vaan siitä, kuinka taitavasti hoivatyötä johdetaan.
Johtamisen kehittäminen ei siten ole kokeilematta jäänyt ihmelääke vaan jatkoa politiikalle, jonka riittämättömiä tuloksia olemme jo saaneet todistaa. Johtamisen kehittämistä kannattaa jatkaa. Vanhushoivan esimiesten työtä on mahdollista tukea nykyistä paremmin. Pikavoittoja kehitystyöltä ei silti sovi odottaa tälläkään vuosikymmenellä. Tämän tunnustaa myös Valvanne, jonka mukaan Esperi Caressakin on havaittu vasta pieniä positiivisia muutoksia.
Realismiin on muitakin syitä. Tutkimukset osoittavat, että pahimmassa tapauksessa esimiestyöhön kohdistuvat ylisuuret tulosodotukset ruokkivat ristiriitoja esimiesten ja hoitajien välillä. Hyvä esimies kuuntelee alaisiaan, kuten Valvannekin toteaa. Kuitenkin Valvanteen mukaan esimiesten vastuulla on myös tehokkuuden kasvattaminen. Tavoitteet voivat olla ristiriitaisia, jos hoitajat kokevat työnsä raskaaksi ja henkilöstömäärän riittämättömäksi mutta esimiesten tehtävänä on pyrkiä parempiin tuloksiin henkilöstömäärästä ja hoitajien kokemuksista riippumatta. Hoitajat helposti kokevat, etteivät esimiehet kuuntele heitä.
Hoitajien ja esimiesten välisten ristiriitojen kasvusta vanhustyössä on jo tutkimusnäyttöä. Ristiriidat kuormittavat molempia osapuolia. Lääkkeeksi ristiriitoihin voi tarjota entistä parempaa johtamista, mutta myös realistisempia odotuksia paitsi hoitajia myös hoivatyön esimiehiä kohtaan. Vastuu vanhustenhoidon ongelmien ratkaisemisesta ei saa siirtyä omistajilta – eli kunnilta ja yrityksiltä – yksiköiden esimiehille.
Kirjoittajat
Antero Olakivi
Minna Zechner
Julkaistu: Helsingin Sanomat Mielipide 5.1.2020.